12.7.2018 12:05

Hyvä on mennä

Blogi 120718 Ville Heikkinen.jpg

On niitä, joille kaupunkien puistikot ja asfalttikäytävät ovat parhaimpia pyöräily-ympäristöjä. Toisille taasen ovat mieluisimpia kuoppaiset metsä- ja hiekkatiet, vailla ohittavia sekä ohitettavia.

Paikoitellen väkevästikin tuoksuva mäntykangas vaihtuu maaseutumaisempaan ympäristöön. Tien varsien vihreys on vahvaa, ja perhoset arvostavat runsasta kasvien kirjoa. Hetkellisesti pyörän hylkääminen ja jalkapatikkaan vaihtaminen tuo uuden ulottuvuuden matkantekoon.

Koivujen lehvästöt huokuilevat kesätuulessa, tiellä loikkiville sammakoille maailma on julma, hetken ajan voi tuntea olevansa irti ajasta.

Vieremän sekä myös muun Ylä-Savon rauhallisemmat ”päätiet”, ja vielä rauhallisemmat ”sivutiet” ovat mitä mainioimpia pyöräily-ympäristöjä.

Teksti: Ville Heikkinen